Palkinnot kotio!

Siinä se nyt on, elämäni ensimmäinen palkinto. Luokkavoitosta, Raision Rallispeciaalissa. Eipä tuntunut ihan realistiselta vielä eilen...
Lauantaina kun kaivelin tallin ovia auki niin hakkailin jäitä poies jollain löytyneellä raudan kappaleella. Noh, kuten arvata saattaa ei selkäni tästä oikeen pitänyt... Mutta ei se ihan totaalijumitukseenkaan mennyt, joten päätin että Panacodia ja Buranaa nassuun, tavarat kyytiin ja auto kärrylle.
Aamulla olotila ihan kohtuullinen, joten nokka kohti Raisioa. Paikan päällä radan kiertely, olihan tuo todellakin hieman muuttunut siitä kun kaksi vuotta sitten kävin ajelemassa elämäni ensimmäisen rallin täällä... Mutta parempaan ja ajettavampaan suuntaan.
EK 1:
Melko jäinen lähtöpaikka meinaa jättää Skodan lähtöviivalle, mutta pikkuhiljaa se siitä etenee... Ensimmäiseen kurviin jossa sitten käydään ihan heti penkassa, on meinaa pikkase liukasta... Loppu kierros menee liukastellessa, tuloksena silti luokkapohjat, hulppealla 0,5 sekunnin erolla.
EK 2:
Nyt pito on jo huomattavasti parempi ja meno sen mukaista. Kunnes 300m ennen maalia olevassa risteyksessä tullaan melkosella liipillä ja kässärin avustuksella spinnataan. Noh pakkia päälle ja meno jatkukoon, tässä kohtaa ajattelin voittohaaveiden menneen, aikaa kun meni ainakin noin 10 sekuntia. Vaan mitä vielä, 7,1 sekuntia tuli takkiin... pakkohan sitä ois vielä sitten koittaa...
EK 3:
Nyt vaihdetaan ajosuuntaa, hieman ehkä varoen, mutta ihan mukavasti. Tuloksena pohjat, 4,3 sekunnilla, joten viimeiselle olisi enää kirittävää 2,3 sekunttia...
EK 4:
Lähdössä päätetään, että tuohan ero ajetaan kiinni. Erittäin puhtaasti ja "kiskoja pitkin" tullaan. Puskakellolla kellotettiin pari sekuntia paremmin mitä edellinen. Näin on ja se riittää! Pohjat 4,5 sekunnilla ja voitto 2,2 sekunnin erolla!

Palkintojen jaosta muisto mukaan ja hyvillä mielen kotimatkalle, auto vaikuttaisi yhä täysin ehjältä. Eikun nesteiden tarkistus ja pultit kireelle. Lauantaina mennään taas... toivottavasti.