Kisaa kohti

Kävin eilen tosiaan koittamassa autoa. Kävin nimittäin kaupassa sen kanssa. Kaikki ok, jarrut toimii ja öljyä ei huku. Ainoa mikä ei ole korjaantunut, on se ravistus. Oletettavasti hanttarin vetari aiheuttaa tämän, lisäsin vielä tänään vähän lisää rasvaa niveleen josko olisi niin pienestä kiinni. Jos ei tuolla laannu, niin täytyy sitten seuraavaan kisaan vaihtaa koko vetari...
Soralla en ole nyt sitten viime syksyn ajellut ollenkaan, mutta eipä se kai niin kummallista ollut... Ja onhan tuo autokin hivenen muuttunut sitten viime syksyn. Luokkahan viikonlopun kisassa on kätevä, sisältää kaikki b-junnut. Jos joku "isolohko" jäisi taakse niin voisi varmaan olla tyytyväinen...

Nipussa on

Kisapaloja ei ole kuulunut, joten kävin eilen tilaamassa vakiopalat. Tänään sitten noudin nuo Ferodot ja laitoin paikallensa kera uusien liukujen. Tapit olivat täysin kuivat, niitä pitäisi ehkä joskus rasvailla...
Paloja asentaessani koin pienen ahaa -elämyksen. Olin asentanut edelliset palat hieman väärin... ei ihme miksi söivät palat ja levyt rikki. Laitoin vanhat palat liian syvälle satulaan, jolloin ne eivät tosiaan osuneet kokonaan ees levyyn. Toisaalta ne palat olisi kuulunut asentaa tuohon satulan runkoon eikä itse satulaan...
Noh jarrut on nyt kasassa ja ilmattu. Toimivatkin ne, sen mitä pihalla niitä koitin. Huomenna olisi tarkoitus ajella niitä vähän sisään ja samalla varmistaa, että öljypohjakin pitää. Lauantaina sitten taas kilpailemaan...

Hyvältä vaikuttaa

Tänään sain nyt melko paljonkin aikaiseksi. Jarrulevyn sain vihdoin irti, kun porasin tarpeeksi vanhaa pultin kantaa pois. Täten nyt myös kuskin puolella on uusi levy paikallansa, sekä jarrusatulan rungot.
Kuskin puolen jarrusatulan purin ja laitoin uuden männän. Tuota vanhaa mäntää kun katselee niin voisi todeta, että olisikohan kannattanut vaihtaa jo silloin kun vaihdoin kartturin puolen...
Ainoa asia mikä puuttuu on jarrupalat... Ne kun asennan (kun saapuvat) niin vaihdan samalla vielä nuo liut. Jarrujen ilmaus ja sitten täytyy päästä ajamaan jarruja sisään. Ei uskalla millään lähteä kisaan kylmiltään.

Kirkasta ja mustaa...

Hanttarin puolen levy saatu paikallensa, onse vaan komea vanhaan verrattuna... Toisella puolella rupeaa olemaan kyllä ihan liian tuttu tarina, pultti jumissa ja kanta kohta pilalla. Kai siihen joskus sitten tottuis eikä ottais nokkiinsa joka kerrasta...
Palat ovat vieläkin hukassa, toivotaan toivotaan että ehtivät ensi viikolla perille... muuten joutuu jotkut tarvikepalat hakemaan melko kiireellä.
Mutta on tuo akkukäyttöinen pulttipyssy melkoinen helpotus elämään. Vaikka se n. 300€ hintalappu saattaa tuntua kovalta, niin kyllä sellainen vaan kannattaa olla.

Muutama lommo

Eihän tuo ihan vakion mallinen ollut... Ylempi on siis se öljypohja joka autossa oli paikallansa ja alempi se mikä siellä nyt on. Lommoa on joka puolella, ja yksi melko terävä ja syväkin. Olen melko varma, että se on siellä ollut jo aikaisemmin ja sitä oli jo joku aikaisemmin hieman paikannut. Sisäpuolelta näkyi kyllä selkeesti, että se on siitä kohtaa puhki. Kone näytti alahaalta katsottuna kuin uudelta, kaikki oli kirkkaan metallin värisiä ja sopivasti öljyssä. En tänään käyttänyt konetta sen kummemmin (kunhan talliin ajoin), mutta äkkiseltään vaikuttaisi sille, että uusi öljypohja pitää...
On muuten kumma, että auto rullaa aivan älyttömän hyvin nyt kun irroitin sen kuluneen jarrulevyn... Mahtaisikohan se olla syynä huippuvauhdin alhaisuuteen...? Nooh jarruosatkin on jo paloja lukuun ottamatta, joten niiden kimppuun siirryn seuraavaksi. Roiskeläpätkin tarttis tehä ja pari ovea korjata ja ja ja... Tätä kai se ralliauton omistajan arki on...

Eikun taas remontoimaan

Sunnuntaina oli sitten asvalttisprintti Tammisaaressa. Tarkoituksena oli lähinnä vain käydä taas ajamassa kilpaa, tuloksella ei niin väliä. Rataan oli tullut melkoisesti lisää pituutta verrattuna viime vuoteen, se ei toki ikinä ole pahitteeksi.
1 kierros menee ihan ok, radan loppupuolella tulee takana lähtenyt ohitte. Tietysti tehoa kun on tuplaten niin melko paljon nopeammin pääsee noista risteyksistä lähtemään... Pitoa on huomattavasti enemmän mitä viime vuonna ajaessani, kiitos siviilirenkaiden. Tästä syystä auto jopa vähän kallistelee. Viimeisessä kurvissa tulee pelottava välähdys, nimittäin öljynpainevalo välähtää... Huoltopaikalla sitten kattellaan että juu, panssarilla on taasen öljyä. Nooh paljonkohan siellä koneessa sitä on... tikku on kuiva... okei auto vähän mäessä, et ei kaise ny ihan tyhjäkään ole... eihän. Litra lisää öljyä, ei vaikutusta. 1,5 litraa lisää, tullaan jo yli ylämerkin. Kai siellä sitten öljyä on joten voi toisenkin kierroksen ajella...
2. kierros, taas tulee yliyrittämistä kun vaihteet ei osu. Pisteellä 16 varotellaan että rata on liukas. Ja paskat se mitään liukas ole ja ihan normaalilla tyylillä kurviin. Tuloksena pienehkö liippi, jonka jälkeen totean takana olevan olevan sen verta lähellä, että odottelen suosiolla hänet ohitse. Aikaparannusta saan silti, hulppeat 0,11 sekuntia.
Öljyä on tullut tämän kierroksen aikana vielä enemmän panssarille, tosin voi olla että huohotti pihalle koska täytettiin todennäköisesti yli täyteen. Mutta yhtä kaikki, se öljypohjan paikkaus ei kestä kilpa-ajoa.
Eilen rupesinkin sitten jo tekemään valmistelevia toimenpiteitä, otin irti jarrulevyn malliksi ja hain jo uudet. Jarrulevyn oli ilmeisesti tuhonnut hapertunut jarrupala joka oli vain uponnut lisää ja lisää levyyn... Samalla hain myös uudet liut ja männän tiivisteet. Itse mäntä on myös tilattu, se että koska mahtaapi tulla... Sama tarina myöskin jarrupalojen suhteen kun tilasin oikein kilpapalat. Toki jos pahalta näyttää niin äkkiäkös vakiopalat jostain hakee.
Tänään puolestaan irrotin varaosa-autosta öljypohjan vaihtoa varten. Öljypohjan tiiviste pitäisi tulla huomenna, joten sen projektin saattaisi saada aikaiseksi jo tällä viikolla...