keskiviikko 7. marraskuuta 2012

The End

Tänä aamuna herättiin ensimmäisen kerran tähän, tyhjyyttä ammottavaan talliin. Eihän tämä mennyt aivan niinkuin elokuvissa, mutta yhtä kaikki auto on myyty ja täten tämän blogin tarina lopullisesti lopussa. Vielä Skodasta on muistuttamassa varaosa-autot, jotka nekin vielä tämän kuun aikana häipynevät...

2,5 vuotta, yli 200 blogitekstiä, useampi sata lukija ja useampi tuhat euroa kiittää ja kuittaa! Jatkoahan on jo kirjoiteltu uuden blogin puolelle, http://tumpelorallysport.blogspot.fi/ jos tarinan jatko kiinnostaa...

tiistai 14. elokuuta 2012

Hiljaiseloa vol. 2

Kovin on hiljaista rallirintamalla vieläkin... Skoda on vielä tallissa, siirtynee kohti uusia haasteita lähitulevaisuudessa. Uutta autoa ei talliin ilmesty, ennen kun vanha sieltä katoaa.
Kengännauha ongelma on ratkaistu, Suomalaiselta kenkävalmistajalta sai ostaa nauhojakin (eikä muuten ole hinnalla pilattu!), joten henkilökohtaiset varusteet on taas kunnossa.
Lisäsin tuohon linkkilistaan vähän keräämiäni nettiosoitteita, muiden elämän helpottamiseksi. Siviiliosa kauppiaat ovat sellaisia joilla näyttäisi olevan erityisesti juuri Favorittiin osia olemassa, toki samoilta kauppioilta voit löytää muihin Skodiin tai itä-autoihin osia. Kilpaosa liikkeet myyvät myös muihin kuin Skodiin osia, kannattaa huomata että tsekin hintataso on melkoisen houkutteleva... Sen lisäksi listasin muutamia erikoispajoja, joista saa sitten speciaaliosia ja myös pari sivustoa josta löytää yksityisten henkilöiden ilmoituksia Tsekin maalla. Jossei tsekki taivu niin Google Translate auttaa melko pitkälle... Itse en loppujen lopuksi tullut ikinä Tsekeistä mitään tilanneeksi, joistain kyselin kyllä osia ja englanniksi onnistui keskustelut.

LISÄYS 16.8: Avasin sen uuden blogin jo, tännekkin vielä tulen päivittämään kun auto lopullisesti katoaa, mutta voi jo ruveta seurailemaan uutta osoitteessa: http://tumpelorallysport.blogspot.fi/

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Hiljaiseloa

Viime kisan jäljiltä autolle ei ole tehty vieläkään yhtään mitään. Enkä tulekkaan tekemään... minä nimittäin olen myynyt Skodan. Auto on vielä tallissa kyllä, mutta uutta jo metsästän...
Jotain muutakin pientä on rallin eteen tehty, pesetin ajopuvun ja hanskat, kenkiin olen koittanut metsästää uusia nauhoja ja kävin uusimassa rallitutkinnon. Tuo nauhojen metsästys onkin ollut mielenkiintoista.
Ajattelin, että kait nyt suutareilla moisia erikoisnauhoja olisi. No ensimmäinen suutari, jolle menin kenkiä näyttämään, totesi ettei mitään palamattomia nauhoja olekkaan ja otti sytkärin käteensä. 5 kertaa koitti sytyttää rikkinäistä nauhaa, eikä muuten syttynyt. Seuraavakin suutari vaan pyöritteli päätänsä ja lupasi ottaa tukkuriinsa yhteyttä josko sieltä saisi. Mitään ei ole vielä kuulunut... Pakko ottaa varmaan yhteyttä Suomalaiseen kenkävalmistajaan josko sieltä saisi.
Rallitutkinnon uusiminenkin oli vaan pakko tehdä, jotta voisi jatkossakin ajella. Jotenkin se vähän turhauttavaa oli, onneksi jatkossa nuo uusimiset eriytetään "aloittelijoiden" tutkinnoista.

Mutta mitähän tälle blogille pitäisi tehdä? Tämä tarina kun alkaa olemaan paketissaan, kun auto ja siihen liittyvät roippeet katoavat. Kertokaas te noin 400 ihmistä jotka olette jaksaneet seurata tätä Tumpelon taivalta, että mitä nyt? Melko varmaa on se, että tämä blogi jätetään siihen kun auto katoaa, mutta tehdäänkö uudesta autosta uusi blogi? Kommentteja kiitos!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Säheltämisen multihuipentuma

Mistähän tämän alottaisi... Jotenki jo ennen kisaan lähtemistä kaikki tuntui menevän vähän säheltämiseksi. Kuitenkin paikan päälle selvittiin ja kisa-aamu meni ihan kohtuullisesti. Mitä nyt ajokenkien nauha meni poikki ja joutui vähän soveltamaan...
EK 1:
Lähdössä huomataan pikkujuttu, kypäräpuhelinyksikkö on jäänyt päälle Urjalasta asti, joten eipä ole elämää siinä enää. Great. Pätkä puoletaan ei vaan suju, jotenkin ei vaan osu. Se on päällimmäinen tunne, sen lisäksi melkoisen useasti ottaa kiinni panssariin. Tarttis varmaan nostaa keulaa vähän ylemmäs. Tulos on kumminkin ihan siedettävä, muutama kuski jää taakse. Maalissa haisee bensa...
EK 2:
Nyt lähtee sujumaan vähän paremmin ja liipitkin taas vaihteeks lisääntyy... Kuvassa on yksi niistä ja samassa näkyy myös syy siihen bensan hajuun. Oli tainut jäädä korkki löysälle ja tuossahan se päättää maastoutua. Ajallisesti vähän pienempi ero, sijoitus likipitäen muuttumaton.
Tauolla huomataan tosiaan, että korkki uupuu ja bensasuodatin on melko tumma. Patentti bensa-aukkoon ja uusi filtteri paikallensa. Josko sujuisi loput kaksi vähän paremmin...
Vaan ei suju. Siirtymällä kolmoselle syttyy laturin merkkivalo kun tipahtaa kierrokset tarpeeksi alas. No kai se sen verta toimii, että saatais nää pätkät ajettua... Kolmosen AT-autolla tulee sitten sauhua konepellin alta, eikun auto sivuun ja tarkastamaan mitä tapahtui. Vedet paisarista pihalle ja täten kisa paketissa. Todennäköisin vian aiheuttaja on laturin hihna, jonka pitäisi myös pyörittää vesipumppua...

Nyt taidan ihan rehellisesti pitää vähän taukoa autourheilusta ja kerätä vähän motivaatiota. Taino 2 viikon päästä täytyy mennä uusimaan rallitutkinto kun on menossa vanhaksi. Onko siitäkin jo todellakin 5 vuotta...

tiistai 3. heinäkuuta 2012

"Uutta" rengasta alle

Kattelin noita takarenkaita ja tulin verranneeksi niitä tallissa oleviin. Lievää kulumaa havaittavissa... Ollut aina siinä uskossa, että vetävät pyörät kuluisivat enemmän. Niissä ei meinaan ole käytännössä mitään kulumaa näkyvissä. Toki nuo takarenkaat ovat saattaneet edesauttaa edelliskisojen leveitä ajolinjoja... Noh katsotaan lauantaina huomaako eroa.
Tarkoituksena oli tänään asentaa uusi panssari paikallensa, vaan kuinka kävikään. Panssarin tekijälle oli käynyt "pikku moka"... Pituus ja leveys mitat menneet päittäin = panssari on nyt semmoisen 20cm liian pitkä ja leveydeltänsä hieman nafti... Tulipahan komea tallin koriste.
Panssarin sijaan kävin läpi auton pultteja ja muttereita. Kyllähän sieltä löytyi taas vaihteeksi löysiä, mm. pakoputki oli melko paljon löystynyt. Hanttarin puolen vetonivelestäkin oli kumikin päässyt irtoamaan. Tankkaus ja pesu, sitten on taas valmista kilpailuun.

Ai niin sunnuntaina kävin tosiaan ajelemassa kilpaa, kotiin tuomisina oli peräti pokaali. Sitä vauhtia voi käydä katselemassa täältä.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Voi elämä...

Ensimmäinen poutapäivä sitten viikkoon, niin uskalsi taas auton eteen jotain tehdä. Sain vielä pikkuveljen pakotettua apumieheksi niin saatiin tunkattua tuo kone takaisin oikeaan asentoonsa. Kannakkeet on nyt kaikki piukassa joten auto on ajokuntoinen... Tosin ehkä noita kannakkeen kumia pitäisi vähän täyttää, vaikuttavat kovin tyhjiltä ja liikaa liikkumavaraa antavia. Oheisessa kuvassa on koneen yläpuolen kannake, onkohan siihen joku syy miksi se on toispuoleinen...
Mutta suurin ahaa elämys tuli vaihteensiirron kanssa. Kun kiristelin kannaketta auton alla niin tulin osuneeksi vaihteensiirtotankoon. Ja sehän muuten liikkui aivan älyttömästi. Päätin sitten ihan käsin koittaa, ei saakeli tässähän on senttejä jossain tyhjää. Koska laatikon puoli oli piukassa, päätin mennä katsomaan kepin juuresta. Vaihdekepin ja vaihdetangon välinen pultti... miksi tämä pyörii käsin ympyrää... heh pari senttiä meni piukempaan. Vaikuttaa muuten kummasti kepin tuntumaan tuommoinen pikkuvika ja se vika on muuten ollut siellä varmaan day 1 alkaen... Kiristin samalla vielä kannakettakin hieman.
Kilpailukausi jatkuu nyt sitten sunnuntaina, sorruin taas laina-autolla ajamiseen kun semmoista tarjottiin... Tosin onhan se auto minulle tuttu, eihän siitä ole kuin 4 vuotta kun viimeksi sen kanssa yhden sprintin ajoin...

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Käy taas

Tiistaina aloitin kovan kaasarin metsästyksen, kävin asiantuntijaliikkeessäkin sen tiimoilta. Sieltä tuli karu tuomio, Favorittiin ei ole saatavissa uutta laillista korvauskaasaria. Ainoa laillinen Weber löytyisi vuosimallien 86-90 Ford Fiesta 1.4:sta, joiden alkuperäiskaasari olisi mitoiltaan vastaava. Tämänkin auton korvaava kaasari olisi laiton. Tämän tuomion jälkeen olin melkoisessa paniikissa ja päädyin soittelemaan Suomen Skoda valtakuntaan, Orimattilaan. Sieltä tulikin sitten pelastus...
Ensinnäkin se tiiviste mikä minulta murtui on vaihdettavissa. En olisi vaan kovin äkkiä tajunnut, että sitä pitelevät pultit menevät koko kaasarin läpi... Toiseksi varovasti kysyin, ettei olisi moista ylimääräisenä kun itselläni olevat kaasarit ovat kaikki uudempia... ja olihan siellä suoraan hyllyssä. Täten sain kasattua kaasarin takaisin nippuun ja auto taasen tulille.
Kävin myös varaosa-autosta irroittamassa moottorinkannakkeen, josko vaihtaisi saman tien vähän tuoreemmassa kunnossa olevan kannakkeen. Tämä projekti ei ihan yhdeltä mieheltä onnistu, koska kone on nyt luonnollisesti hieman poissa paikaltaan. Mutta eiköhän tuokin saada vielä kiinnitettyä viikolla valmiiksi. Vanhakaan ei sinänsä ollut mennyt rikki, sen "pultti" oli vain irronnut.
Joten kyllä sitä parin viikon päästä oltaneen taas viivalla, mahdollisesti vähän aikaisemminkin...

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Tilastosuoritus

Kuva kertonee kaiken... mutta kerrotaampa se tarina siihen:
Sählinki alkaa jo edellisenä iltana, kun koitan ajaa autoa trailerille. TÖKS... no mikä v***u siinä ny... TÖKS. Sitten pikkuveli viitsii ilmoittaa, että ottaa muuten tuo pohjapanssari kiinni kärryyn... voi perkele. En sitten tullut ajatelleeksi niitä pultteja laittaessani, että ne ovat sen verta pidempiä jotta nappaavat kiinni kärryyn... Eikun panssari irti ja huoltoautoon, laitetaan sitten vasta kisapaikalla kiinni.
Kisa-aamu kilpailukeskuksessa on myös melkoista säheltämistä, niin omasta kuin järjestäjien taholta. Mutta matkaan päästään...
EK 1:
"Tuttu" pätkä, ollut muutama vuosi takaperin siellä katselemassa. Jouhevaa isohkoa tietä, mukavaa ajettavaakin. Muutamia pikku tilanteita, muttei sen kummempaa. Tokavika luokassa.
EK 2:
Isoa tietä tämäkin, mutta ajo ei vaan suju. Jostain syystä menee ihme pumppailuksi ja varomiseksi tämä pätkä. Sijoitus sama, aikaero vain isompi. Huoltoon tämän jälkeen hakemaan lisää juotavaa ja etiäpäin.
EK 3:
Monipuolista tietä, erittäin hieno pätkä. Loppuosan pienempi tie menee vaan paikoitellen varomiseksi, koska edellä lähteneen pöly jää leijailemaan. Sijoitus pysyy vakiona, ero taas ensimmäisen pätkän kaltainen.
EK 4:
Aivan älytöntä lentokenttätietä, ei näitä kiitos. Tiedä sitten miksi taas koitan takapiikkiin jotain suoritusta... nyt meni vaan yli ja spinni tosiasia. Vielä amatöörinä onnistun siihen autonkin sammuttamaan ja täten tuhlailtua viitisentoista sekuntia. Tuloksena hitain, tosin vain kahden kymmenyksen erolla.
Tauolla tarkistetaan että autosta löytyy öljyä sekä koneesta että vaihteistosta. Löytyi molemmista.
EK 5:
Eka pätkä uudestaan, menee ihan jees. Ainoat murheet ovat päältä hyppivät vaihteet... Loppupuolella rupeaa olemaan pölyä taas melkoisesti ja juuri ennen maalia saadaankin kiinni edellä lähtenyt. Tokavika sijoitus taasen ja täten luokan 4. sija on melkoisen varma. Tosin maalin jälkeen nähdään kilpakumppani ja aatellaan, että näinkö tässä ois vielä mahis nousta palkinnoille...
Vaan kyllä se onni loppu välillä meiltäkin, siirtymällä auto rupeaa nykimään välillä (teki tätä jo pätkilläkin tosin pari kertaa) ja yht äkkiä veto loppuu totaallisesti. Auto sivuun ja äkkiä tutkimaan, että mikä piru siellä nyt oli. Tuntui kuin sytytys olisi kadonnut, joten johtoja käymään läpi. Ei vaikutusta, auton saa käyntiin, muttei käy kunnolla eikä ole voimaa liikkua. Keskeytysilmoitus sähkövian kera, tilastokeskytys on tosiasia.
Trailerin saapuessa isäni käskee laittamaan käyntiin, että josko näkisi mikä siellä on. Laitan auton käyntiin ja lähes yhtä nopeasti isäni huitoo sammuttamaan auton. Nousen katsomaan, kun isäni toteaa että "tää on vähän löysässä". Isäni heiluttaa kaasaria, joka on pelkkien letkujensa varassa... Että semmoinen pikkuvika... Panssarin irroituksen yhteydessä löytyy ylimääräinen "pultti"... tarttis varmaan senkin alkuperäinen sijainti paikallistaa jostain. Villi veikkaus on, että se olisi moottorin kannakkeesta, selittäisi vaihteiden haku ongelmat.
Positiivista on se, että öljynpainevalo ei syttynyt, joten olettaisin sen ongelman poistuneen. Sen lisäksi vauhti on ihan kelvollista. Negatiivista on toki remontin lisääntyminen, nyt on vaarassa jopa seuraava kisa, koska tarvitsen kokonaan uuden kaasarin tuonne ja ajattelin saman tien vaihtaa sinne jonkun muun kuin vakion... Enkä haluisi välttämättä tehdä kauhealla kiireellä autoa nyt nippuun... Nähtäväksi jää, kaasari on kyllä jo autosta pois purettu.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Jotain pientä

Siinä sitten on se kynäpidike, ihan sinänsä näppärän oloinen kapistus. Ja ei, se taustalla näkyvä ei ole purukumia vaikka siltä ehkä näyttääkin. Kunnollista kaksipuolista teippiä se on ja jos ei sillä tahdo pysyä niin poraruuvi läpi...
Hansikaslokeron kanteen laitoin "paperipidikkeen", saa nähdä kuinka kätevä se on. Mutta nyt on sitten huomioitu kartturinkin tarpeita. Trippimittaria autossa ei ole eikä tule, sen olen päättänyt. En ole vielä keksinyt, että mihin sitä tarvitsee... muuta kuin laittomuuksiin.
Auton sain tänään tankattua sekä pestyä ja tulimpa pakanneeksi jo laatikotkin liki valmiiksi. Perjantaina tavarat kasaan ja rock 'n' roll.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Joskus ei vaan suju

Kartturi on nyt alkuvuoden huomautellut, että autossa ei ole juuri mitään "kartturin tarpeita" kuten esim. paikkaa kynille. Pitää paikkansa, joten päätin että olisi aika tehdä asian eteen jotain.
Kynäpidikkeen metsästäminen onkin osoittautunut melkoiseksi haasteeksi. Imukupillisia malleja löysin pari, mutta niiden toimivuus kilpakäytössä on varmaan vähän heikompi... Olisivat kyllä olleet tyylikkäitä eläinfigureita kumpainenkin.
Joten luovutin ja ajelin tänään äkkiä töiden jälkeen paikalliseen autourheilutarvikeliikkeeseen. 5 min ennen sulkemisaikaa paikalle pääsin ja heillähän näitä oli. Vaan korttimaksukone rikki ja minulla 0€ käteistä... Ei tullu kuin semmoinen 80km turhaa ajelua...
Mutta päivän sähellyksethän eivät tähän loppuneet. Kotiin kun pääsin niin ajattelin käydä tankkaamassa Skodan. Lähihuoltamo menossa 30 minuutin päästä kiinni, ok lähdettävä heti sinne. Syy miksi näin, on se että ko. huoltamolla ei automaatissa käy minun "lasten" pankkikortti... Joten eikun talliin ja Skoda tulille. Jaa päävirtakatkasija onkin jo päällä ja tietysti pakkikin kun pakittanut talliin. Niin hetkinen... pakkivalothan eivät sammu avaimesta vaan vasta päävirroista... ***** . "Yllättäen" avainta kääntäessä ei tapahdu mitään, akussa ei ole pienintäkään elämää. Nooh onneksi akku on sen verta tuore, että laturilla siihen sai virtaa ja siten auton taas liikkumaan. Jospa huomenna koittaisi käydä tankkaamassa ja sen jälkeen tarttis vielä auto pestä niin eiköhän se olisi valmis kisaan.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Kilpailuttaminen kannattaa

Tulin tuossa huvikseni ensimmäistä kertaa kilpailuttaneeksi kaikki ajoneuvojeni vakuutukset. Kilpailutuksen tulos oli melko yllättävää... En olisi uskonut, että Skodan vakuutushinnoissa on niin rajuja eroja.
Kallein Skodalle tarjottu liikennevakuutus olisi maksanut 657,13€ vuodessa. Vaan halvin vakuutus oli vain 353,01€ vuosi... melko järkyttävä tuommoinen yli 300€:n ero. Erikoista on myös se, että halvimman ja toiseksi halvimmankin vakuutusyhtiön välissä on käsittämättömät 162,93€ !!! Niin ja nämä hinnathan ovat 0 bonus hintoja, olisi se vähän perhanan halpaa ajella ihan päivittäinkin tuolla...
Trailerin suhteen tilanne onkin vähän toinen, kaikki tarjoukset olivat 2€:n sisällä toisistaan...

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Tein itse ja säästin... ehkä

Päätin sitten käydä tänään tekemässä tuon panssarin kasaan. 3 tuntia siihen meni, yksi melkeen palanut rälläkkä ja perkeleesti kirosanoja.
Tuo n. 6 millin duralumiini ei ollut tosiaan rälläkän mieleen, melkoisen kuumentumisen ja sauhujen kera sain isäni vanhaa as-panssaria pilkottua sopivan levyseksi. Alunperin ajattelin halkaisevani sen vielä, jottei tulisi suotta lisää pituutta paljoa, mutta turha edes harkita, kokonaisena vaan parilla pultilla kiinni. Samalla taivutin hieman tuota alkuperäistä panssaria, jotta siinä olisi tiukempi kulma. Oikeastaan se tarvitsisi toisen pokkauksen, mutta siihen ei ihan pieni ruuvipenkki riitä... Ihan kohtuullinen tuo nyt on, mutta silti voisi olla hyvä idea teettää ihan oikeakin panssari joskus...
Mutta autohan olisi jopa kasassa ensi viikkoa ajatellen. Nyt voisi tosin olla paikallaan ajaa vähän "öljyjä sisään"... Lämpöpeltiä kun en taida tehdä, ei semmoista tuohon kovinkaan järkevästi taiteile. Ei mun kisa siihen kaadu jos lähdössä pari kertaa nykäsee lämpimät bensat poies kaasarista... Toki kisapäivän kelistähän tuo täysin riippuu. Roiskeläpät teen vasta helmojen vaihdon jälkeen, niin ei tartte heti olla niitä irroittelemassa. Toisen puolen helman sainkin jo tänään, jostain tarttis vielä kuskin puoleinen saada... Vaihteensiirto olisi sitten kyllä se ikuisuusjuttu jota pitäisi saada kehitettyä... kun saa inspiraation. Ja toinen iso juttu olisi sen varamoottorin aloittaminen...

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Uutta mustaa

Eilen kävin tallilla... ilman kameraa. Tein pikaisesti autoon öljynvaihdon sekä vaihdoin luonnollisesti myös suodattimen. Öljyksi vaihdoin nyt vähän tiukempaa tavaraa, kaiken järjen mukaan tuommoinen 5W-50 öljy pitäisi riittää. Koska eihän tuo ole kivaa jos aina kun kone lämpiää, niin tyhjäkäynnillä palaa öljynpainevalo (tarkistin muuten ohjekirjasta, että se on oikeesti mainittu siellä että näin voi silti käydä!).
Vaihdoin myös öljysuodattimen tyyppiä, hieman erimalliseksi mitä aikaisemmin. Tai oikeammin palasin vanhaan, tämän mallinen autossa oli kiinni kun sen ostin. Käytin tähän asti "katalogin mukaista" suodatinta. Saa nähdä onko semmoisellakaan vaikutusta.
Oli muuten pari pulttia hukkunut öljypohjasta ja sitä kautta toki vähän öljyäkin tiputtanut. En kyllä ymmärrä että miksi näin kävi, mutta olisi voinut olla hyvä testiajojen jälkeen ehkäpä tarkistaa pulttien kireydet...
Vielä tarttis ennen seuraavaa kisaa tehdä vähän jatkopalaa panssariin jotta pysyisi paikallansa... Muilta osin auto taitaa ollakkin jo kasassa. Olen toki jo suunnitellut seuraavaa remonttia, nimittäin auton viemistä peltisepälle... Toivottavasti vain helmojen vaihtoon.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Taas vaihteeks...

Kävin tallilla purkamassa huoltoroippeet ja totesin, että saman tein vois jotain pientä projektin edistystäkin tehä. Totesin, että helpoin projekti voisi olla takaoven korjaus. Tottahan se olikin, niin monta noita sisuskaluja vaihtanut. Ei muuten ole kuin hanttarin ovi enään "alkuperäisillä" sisuskaluilla... Nyt saa taas kaikki ovet auki autosta, mikä on ihan hyvä kaikkien näkövinkkelistä. Kuten toiseenkin takaoveen, lisäsin sisäkahvankin tähän oveen, jottei seuraavalla kerralla tarvitsisi koko ovea purkaa. Sisältä paljastui kyllä yksi melkoinen ylläri... Ovenkahvan vastamutteri on normaalisti hitsattu oveen, tässä ovessa se oli kiinni sinitarralla... kyllä luit oikein, sinitarralla. Hyvin oli näemmä pysynyt, joten annoin olla näin.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Sorakauden korkkaus

Black Rocket ralli toimi sorakisojen avauksena tänä(kin) vuonna. Aamupäivällä ei mitään erikoista, kaikki sujui mallikkaasti ja hyvillä mielin pystyi kisaan lähtemään. Kisassa käytettiin yhtä ja samaa pätkää joka ajettiin molempiin suuntiin kahteen kertaan.
EK 1:
Tie on pirun nopeaa, mutta ihan mukavaa ajettavaa kyllä. Takapiikkiin kammo vastaheitto (taas vaihteeks...) ja loppupään kurveissa muutamia pieniä liippejä. Pätkäaika ihan ok, takana muutama isompi auto. Maalissa tosin ihmetyttää kun päästää kierrokset tyhjäkäynnille niin öljynpaineen merkkivalo syttyy heti...
EK 2:
AT-jonossa vihjastaan, että oiskohan mulla vähän laihat öljyt / se on Skodan ominaisuus... Oli niin tai näin, öljyä ei missään ylimäärästä näy joten hyvin mielin jatkamaan kisaa. Pätkä menee hieman ripeämmin mitä ensimmäisellä ajokerralla, tosin takapiikin vastaheitto menee jo vähän yliyrittämisen puolelle... Loppupään liipitkin muuttuvat isoimmaksi, maalimutkaan aattelin että vois kestää täyttä yli... väärin aateltu. Aika ei paljoa parane, mutta hieman kumminkin.
Tauolla tarkistetaan, että kyllä, täällä on öljyä jäljellä eikä sitä ole edes kadonnut. Pestään lasit ja eikun jatkamaan...
EK 3:
Nyt vaihtui menosuunta, melkeen jopa vauhdikkaampi pätkä näin päin. Hieman ennen puoltaväliä saadaan edellä lähtenyt kiinni ja samalla vauhdilla vaan ohitte (ois voinu ehkä vähän varovaisemminkin ohittaa...). Tiedä sitten nousiko ohitus "hieman päähän", mutta 500m päässä ollut takapiikki napsahtaa melko reippaasti tauluun. Joka suuntaan rattia veivaamalla siitäkin selvitään joten kuten kunnialla... Muilta osin tulee ihan hyvin, eikä aikakaan ole yhtään sen hullumpi.
EK 4:
Viimeinen menee samalla kaavalla, muuten hyvin mutta takapiikki tulee vieläkin yllärinä vastaan. Tarttis vaan saada taottua päähän se, että vaikka yleisön viihdyttäminen on toki tärkeää, niin joskus voisi myös ajatella sitä kuinka viisasta ja vauhdikasta se suoritus on... Nopeampaa kun vaan olisi mennä simppelillä ulos-sisään-ulos linjalla. Aikaparannusta tulee taas muutama sekunti edelliseen vetoon nähden. Pätkän maalilipun jälkeen rupeaa kuulumaan melkoista mekkalaa, mietiskellään siinä että meniköhän meiltä rengas. AT-henkilökunta ystävällisesti kertoo meidän pohjapanssarin tippuneen takapään kannakkeiltaan ja täten se raahaa maata... Siirtymäaika maaliin on sen verta tiukka että viimeinen siirtymä ajellaan väkisten panssarin raahatessa maata... Mahto olla ulospäin melkoinen näky/mekkala...

Vikalistaa ei tästä kisasta siis kauheasti tullut. Öljynvaihto ja tiukemmat öljyt samalla sisään, samassa vaihdan kyllä sen öljynpaine anturinkin. Pohjapanssari täytyy vaihtaa taikka vähän "entrata" tätä nykyistä hieman. Muilta osin ennen seuraavaa kisaa tarttis saada aikaseksi ne mitä viimeksi jäi tekemättä: takaoven korjaus, roiskeläpät jne jne... Ai niin se ravistus muuten katosi liki kokonaan, joten taidan jättää vetarin vaihdon vielä tekemättä. Seuraavaksi olisi sitten taas sarjakisan vuoro...

torstai 17. toukokuuta 2012

Kisaa kohti

Kävin eilen tosiaan koittamassa autoa. Kävin nimittäin kaupassa sen kanssa. Kaikki ok, jarrut toimii ja öljyä ei huku. Ainoa mikä ei ole korjaantunut, on se ravistus. Oletettavasti hanttarin vetari aiheuttaa tämän, lisäsin vielä tänään vähän lisää rasvaa niveleen josko olisi niin pienestä kiinni. Jos ei tuolla laannu, niin täytyy sitten seuraavaan kisaan vaihtaa koko vetari...
Soralla en ole nyt sitten viime syksyn ajellut ollenkaan, mutta eipä se kai niin kummallista ollut... Ja onhan tuo autokin hivenen muuttunut sitten viime syksyn. Luokkahan viikonlopun kisassa on kätevä, sisältää kaikki b-junnut. Jos joku "isolohko" jäisi taakse niin voisi varmaan olla tyytyväinen...

tiistai 15. toukokuuta 2012

Nipussa on

Kisapaloja ei ole kuulunut, joten kävin eilen tilaamassa vakiopalat. Tänään sitten noudin nuo Ferodot ja laitoin paikallensa kera uusien liukujen. Tapit olivat täysin kuivat, niitä pitäisi ehkä joskus rasvailla...
Paloja asentaessani koin pienen ahaa -elämyksen. Olin asentanut edelliset palat hieman väärin... ei ihme miksi söivät palat ja levyt rikki. Laitoin vanhat palat liian syvälle satulaan, jolloin ne eivät tosiaan osuneet kokonaan ees levyyn. Toisaalta ne palat olisi kuulunut asentaa tuohon satulan runkoon eikä itse satulaan...
Noh jarrut on nyt kasassa ja ilmattu. Toimivatkin ne, sen mitä pihalla niitä koitin. Huomenna olisi tarkoitus ajella niitä vähän sisään ja samalla varmistaa, että öljypohjakin pitää. Lauantaina sitten taas kilpailemaan...

perjantai 11. toukokuuta 2012

Hyvältä vaikuttaa

Tänään sain nyt melko paljonkin aikaiseksi. Jarrulevyn sain vihdoin irti, kun porasin tarpeeksi vanhaa pultin kantaa pois. Täten nyt myös kuskin puolella on uusi levy paikallansa, sekä jarrusatulan rungot.
Kuskin puolen jarrusatulan purin ja laitoin uuden männän. Tuota vanhaa mäntää kun katselee niin voisi todeta, että olisikohan kannattanut vaihtaa jo silloin kun vaihdoin kartturin puolen...
Ainoa asia mikä puuttuu on jarrupalat... Ne kun asennan (kun saapuvat) niin vaihdan samalla vielä nuo liut. Jarrujen ilmaus ja sitten täytyy päästä ajamaan jarruja sisään. Ei uskalla millään lähteä kisaan kylmiltään.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Kirkasta ja mustaa...

Hanttarin puolen levy saatu paikallensa, onse vaan komea vanhaan verrattuna... Toisella puolella rupeaa olemaan kyllä ihan liian tuttu tarina, pultti jumissa ja kanta kohta pilalla. Kai siihen joskus sitten tottuis eikä ottais nokkiinsa joka kerrasta...
Palat ovat vieläkin hukassa, toivotaan toivotaan että ehtivät ensi viikolla perille... muuten joutuu jotkut tarvikepalat hakemaan melko kiireellä.
Mutta on tuo akkukäyttöinen pulttipyssy melkoinen helpotus elämään. Vaikka se n. 300€ hintalappu saattaa tuntua kovalta, niin kyllä sellainen vaan kannattaa olla.

torstai 3. toukokuuta 2012

Muutama lommo

Eihän tuo ihan vakion mallinen ollut... Ylempi on siis se öljypohja joka autossa oli paikallansa ja alempi se mikä siellä nyt on. Lommoa on joka puolella, ja yksi melko terävä ja syväkin. Olen melko varma, että se on siellä ollut jo aikaisemmin ja sitä oli jo joku aikaisemmin hieman paikannut. Sisäpuolelta näkyi kyllä selkeesti, että se on siitä kohtaa puhki. Kone näytti alahaalta katsottuna kuin uudelta, kaikki oli kirkkaan metallin värisiä ja sopivasti öljyssä. En tänään käyttänyt konetta sen kummemmin (kunhan talliin ajoin), mutta äkkiseltään vaikuttaisi sille, että uusi öljypohja pitää...
On muuten kumma, että auto rullaa aivan älyttömän hyvin nyt kun irroitin sen kuluneen jarrulevyn... Mahtaisikohan se olla syynä huippuvauhdin alhaisuuteen...? Nooh jarruosatkin on jo paloja lukuun ottamatta, joten niiden kimppuun siirryn seuraavaksi. Roiskeläpätkin tarttis tehä ja pari ovea korjata ja ja ja... Tätä kai se ralliauton omistajan arki on...

tiistai 1. toukokuuta 2012

Eikun taas remontoimaan

Sunnuntaina oli sitten asvalttisprintti Tammisaaressa. Tarkoituksena oli lähinnä vain käydä taas ajamassa kilpaa, tuloksella ei niin väliä. Rataan oli tullut melkoisesti lisää pituutta verrattuna viime vuoteen, se ei toki ikinä ole pahitteeksi.
1 kierros menee ihan ok, radan loppupuolella tulee takana lähtenyt ohitte. Tietysti tehoa kun on tuplaten niin melko paljon nopeammin pääsee noista risteyksistä lähtemään... Pitoa on huomattavasti enemmän mitä viime vuonna ajaessani, kiitos siviilirenkaiden. Tästä syystä auto jopa vähän kallistelee. Viimeisessä kurvissa tulee pelottava välähdys, nimittäin öljynpainevalo välähtää... Huoltopaikalla sitten kattellaan että juu, panssarilla on taasen öljyä. Nooh paljonkohan siellä koneessa sitä on... tikku on kuiva... okei auto vähän mäessä, et ei kaise ny ihan tyhjäkään ole... eihän. Litra lisää öljyä, ei vaikutusta. 1,5 litraa lisää, tullaan jo yli ylämerkin. Kai siellä sitten öljyä on joten voi toisenkin kierroksen ajella...
2. kierros, taas tulee yliyrittämistä kun vaihteet ei osu. Pisteellä 16 varotellaan että rata on liukas. Ja paskat se mitään liukas ole ja ihan normaalilla tyylillä kurviin. Tuloksena pienehkö liippi, jonka jälkeen totean takana olevan olevan sen verta lähellä, että odottelen suosiolla hänet ohitse. Aikaparannusta saan silti, hulppeat 0,11 sekuntia.
Öljyä on tullut tämän kierroksen aikana vielä enemmän panssarille, tosin voi olla että huohotti pihalle koska täytettiin todennäköisesti yli täyteen. Mutta yhtä kaikki, se öljypohjan paikkaus ei kestä kilpa-ajoa.
Eilen rupesinkin sitten jo tekemään valmistelevia toimenpiteitä, otin irti jarrulevyn malliksi ja hain jo uudet. Jarrulevyn oli ilmeisesti tuhonnut hapertunut jarrupala joka oli vain uponnut lisää ja lisää levyyn... Samalla hain myös uudet liut ja männän tiivisteet. Itse mäntä on myös tilattu, se että koska mahtaapi tulla... Sama tarina myöskin jarrupalojen suhteen kun tilasin oikein kilpapalat. Toki jos pahalta näyttää niin äkkiäkös vakiopalat jostain hakee.
Tänään puolestaan irrotin varaosa-autosta öljypohjan vaihtoa varten. Öljypohjan tiiviste pitäisi tulla huomenna, joten sen projektin saattaisi saada aikaiseksi jo tällä viikolla...

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Epävarmuutta ilmassa

Kulmissa oli juu hieman sanomista, mutta ne saatiin suurin piirtein kuntoon. Ravistus väheni kun laitoin renkaan uudestaan kiinni ja se väheni vielä enemmän kun vaihdoin alle nuo "assurenkaat". Meikäläisen assurenkaina toimii ties kuinka vanhat Michelinin siviilirenkaat, joiden pinta on melko vähissä. Vanteina aina tyylikkäät takaveto Ladan alut (logoineen!), on melko "massiivisen" näköinen yhdistelmä... Se yksi peltivanne on selkeästi rikki ja syy lienee se että ne ovat Fiatista peräisin = keskireikä muutaman millin pielessä. Koitin samantien tallissa olevaa sarjaa Fiatin aluvanteita ja eihän se tosiaan ihan kunnolla paikallensa mene. Täytynee koittaa sorvauttaa jossain keskiötä vähän isommaksi...
Mutta se ravistus ei tosiaan kokonaan kadonnut, se väheni ja siirtyi isommalle nopeudelle. Nyt rupeaa ideat olemaan loppu, kaikki pultit kävin vielä tänään varmuudeksi läpi. Rengasta kun pyörittää, niin vetari saattaa ihan vähän liikkua ylös-alas suunnassa, mutta mistähän helkkarista se olisi nokkiinsa ottanut... Yhtäkaikki, eise niin suurta ole ettenkö sunnuntaina kävisi sprintin ajamassa.
Seuraava remonttikohdekkin tuli jo esiin... Etupään jarrut on uusittava. Kuten kuvasta huomaa, on hanttarin puolen levy täynnä uria ja vastaavasti kuskin puolen levy täysin eri kunnossa. Levyt, mahdollisesti kilpapalat ja hyvä tulee. Samassa varmaan voisi vaihtaa pyörän laakerit... Niin ja jarrukilvetkin ehkäpä, hanttarin puolen kun on jo murtunut.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Kaikki ok?

Suojakumit kunnolla paikalleen, puskuri takaisin ja auto vakuutukseen. Sitten auto käyntiin ja eikun menoks. Tein pikavisiitin lähihuoltamolle (matkaa siis vain 7km suunta...) kun autosta bensa vähissä. Kaikki ok, mutta heti kun vauhti on n. 70km/h alkaa julmettu ravistus oikeasta etunurkasta. Oletan ja toivon että se on tuo rengas, peltivanteet kun ei vaan tunnu sopivan tähän autoon millään, niin monta jo niitä kieroksi saanut...
Nooh huomenna se selvinnee, vien auton kulmien tarkastukseen. Veikkaus on että kulmissa on hieman sanomista...

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Ihmeaine

Aamulla heti hakemaan täyteainetta ja tuommoinen paketti sieltä tarttui mukaan. Sitten vain puhdistamaan ja hiomaan öljypohja vuotoalueelta puhtaaksi ja tuota tököttiä siihen. Parin tunnin päästä pistin vielä varmuudeksi toisen kerroksen tavaraa, jotta varmasti tulisi tiivis. Ja siitähän tuli! Auto käyntiin ja odottelemaan sen lämpiämistä. Viimeksi lämpimänä rupesi lykkäämään öljyä läpi, nyt ei pisaraakaan. Ainakin tällä hetkellä näyttää siis melko hyvältä viikonlopun suhteen...
Suurempi kysymys toki on että miksi sieltä yht äkkiä rupesi öljyä edes valumaan vai onko se vain ennen valunut panssarille? Yksi mahdollinen aiheuttaja olen minä itse. Laitoin nimittäin vetonivelen suojakumit talvella paniikissa vain nippusiteellä kiinni ja nyt tarkemmin katsottuna se ei mahdukkaan ihan täysin vapaasti siellä pyörimään vaan hakkaa hieman öljypohjaan ja toisella puolen vaihdelaatikkoon... Tämä pistää myös miettimään sitä, että olisikohan aika ruveta varovasti ajattelemaan moottoriremonttia tai vaihtoehtoisesti toisen koneen rakentamista. Voisi tähdätä siihen, että tämän vuoden puolella saisi jomman kumman toteutettua jolloin ensi kauteen lähdettäisiin "puhtaalta pöydältä".
Huomenna sitten suojakumit paremmin kiinni, puskuri takaisin ja muita pikkuhommia. Ja auto toki takaisin vakuutukseen niin voi käydä testaamassa...

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Askel eteen ja pari taakse

Askel eteenpäin:
Jäähdytinjärjestelmä kasattu ja täytetty jäähdytinnesteellä. Pikkaisen oli muutama letku aluksi löysällä ja yksi klemmari rikkikin. Mutta nuo oli pikkujuttuja joten järjestelmä tiivis ja toimii.
Pari taaksepäin:
Autoa kun pihalla käytin niin rupesin katselemaan maahan... mitä tuo musta on??? Öljyähän se... Eli autossa on nyt pienehkö öljyvuoto, paikallistin vuodon öljypohjaan. Ja siellä melko erikoiseen kohtaan, nimittäin juuri vetonivelen etupuolella on pieni "kolo" (en ole varma että onko tehdastekoinen vaiko ottanut osuman...) josta vähän pulppuaa öljyä auton ollessa käynnissä. Vuotohan nimittäin pysähtyy heti kun auton sammuttaa. Joka tapauksessa vuoto on sen suuruinen, että se on paikattava. Koitan nyt aluksi paikata massalla ja toivoa että se riittäisi. Jos ei niin sitten on vaihdettava öljypohja ja tulee melkoinen kiire ensi viikon sunnuntaiksi...

torstai 19. huhtikuuta 2012

Välillä eteenpäin

Sain tosiaan ostettua kokonaisen purkuosan, joten ainoaksi murheeksi jäi uuden tiivisteen tekeminen kannen ja tuon termarin väliin. Eikun Biltemasta tiivistepaperia ja taiteelliset taitoni käyttöön. Tulos, kuten näette, on kuin 5 vuotiaan tekele. Mut kunhan ajaa asiansa niin kaikki hyvin...
Tuon jälkeen sainkin koko termarin kasattua, kaikki osat puhdistelin jotta seuraavalla kerralla purkukin onnistuisi kätevämmin. Letkutkin sain soviteltua, joten sinänsä kaikki olisi kasassa.
Päätin tosin että vaihdan vielä varmuudeksi tuon lämpöanturinkin. Jätin vielä nesteetkin laittamatta sisään, huomenna voisi alavesiletkujen osalta kyllä senkin testata.
Reilun viikon päästä pitäisi olla viivalla... vielä ois jonkin verran kaikkea "pientä" tehtävää... Mutta ajokuntoisuus olisi nyt se tärkein, keskiviikoksi kun olen kulmien tarkastuksen varannut.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Ei näin

Keräilin tässä viikon motivaatiota projektin jatkamiseen. Pientä panostusta työvälineisiin ja näin aattelin että nyt homma hoituu. Nooh...
Joo reikä tulee hyvin...ihan seinämästä läpi asti = se kotelo on nyt valmis ja otin sen sitten saman tien myös kannesta irti. Irtonaiseen koteloon koitin nyt porata sitä pulttia pois, no eihän minun poraaminen osu sinne päinkään ja taas ollaan samassa tilassa. Kävinhän minä välissä varmuuden vuoksi koittamassa sitä kolmattakin termaria. Kyllä se sama pultti on nyt siitäkin katkaistu.
Nyt luovutan totaalisesti, onneksi lähiseudulta löytyy ilmeisesti purkukoneesta tuo osa niin saan jatkettua projektia... Kävin kyllä tässä välissä jo siellä kuuluisalla marmoritiskilläkin. Toiveet nousivat kun hämmästynein ilmein tiskin takaa todettiin kyseistä osaa olevan saatavilla, ei tosin Suomessa. Tiedustelu tehtaalle toi vaan tyrmäyksen tullessansa, eivät suostu toimittamaan moista pikkuosaa.
Toki jotain sain eteenkinpäin, toinenkin alavesiletku on nyt paikallansa, joten voisi täyttää säiliötä ja katsoa etteivät nämä kaksi vuoda...

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Vitutus maximus part 2

Ei tää nyt suju sitten yhtään.
Poraamisesta ei tuu mitään järkevää, varaosa-autossa ei olekkaan termaria ja toisen auton pressua en saa vielä päältä pois kun on jäässä. Tosin isäni oli sitten sitä vähän tuhonnut kun koko etunurkka mutkalla.
Noh yhden letkun saan paikallensa, toista en saa kun ostin väärän kokoisia letkun kiristimiä...

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Vitutus maximus

Aattelin tänään saada remontin tehtyä. Väärin aateltu...
Aluksi tarkoitus oli saada tuo pultinjämä poies tuolta termostaatin kotelosta. Tarkoituksena oli hitsata päähän mutteri ja vääntää se sen kanssa pois. Nooh ensikun olin hetken tapellut hitsauskoneen pään kanssa jotta sain lankaa tulemaan, niin eikös tuo masiina päätä hajota kun saan yhden pisteen hitsattua. Lanka ei liiku nyt yhtään mihinkään...
Koska olin päättänyt, että remontti tehdään tänään, päädyin ottamaan isoimmat pihdit mitä löytyy ja koittaa vääntää niiden kanssa pultinjämä pois. Tuloksena lyttääntynyt pultti.
Eli siirrytään perinteiseen metodiin, rautasahalla näkyvät pois ja poraamalla loput. Joo rautasaha toimii ja porankin kanssa saan hyvin 2mm reiän keskelle. Vaan tietysti poikkasen sen 2mm terän sinne reikään...
Tässä kohtaa rupeaa pinna olemaan jo melko kireällä, kunnes keksin että eihän tuo ole kuin kahdella mutterilla kiinni tuo koko kotelo, minäpä vaihdan sen toiseen. Löydän tallista jopa irtonaisena kokonaisen kotelon ja päätän koittaa että saanhan minä siitä sen kannen irti. Kaksi ensimmäistä pulttia ok, kolmas... no menee tietysti samanlailla poikki mitä kiinni olevassakin kotelossa. Nyt loppuu meikäläiseltä inspiraatio ja keinot. Totean että on parempi pistää tallin ovet kiinni ja tulla joku toinen päivä...

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Tarpeellinen huolto

Keli heitti sitten taas u-käännöksen, talvi on täällä taas. Toisaalta nyt on taas mukavampi mennä talliinkin kun ei ole joka paikka litimärkää.
Kävin irrottamassa jäähdyttäjän letkut sekä avaamassa termostaatin. Letkut suostuivat ihan kohtuullisesti yhteistyöhön, melko loppuhan nuo olivatkin... Eikun hakemaan jostain uudet vastaavat.
Termostaatin kansi sitten olikin oma lukunsa. Ensimmäiset kaksi pulttia ihan kohtuullisesti aukesi, melkoisen hapettuneet olivat... Kolmas napsahtikin sitten melkeen heti poikki. Et poraamishommia taitaa olla edessä...

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Vauriotarkastus

Kävin sitten purkamassa auton keulaa jotta näkisi mahdollisia vaurioita. Noh...
Jäähdytin on yhden pultin varassa kiinni (joka sekin löysässä...), todennäköisesti näin on ennenkin ulosajoa jo ollut. Alaosasta en edes löytänyt kiinnikkeitä, joten taidan keskittyä siihen, että laitan sen nyt kunnolla yläreunastaan kiinni.
Eniten mikä pisti silmään on tuo öljyn ja jäähdytinnesteen määrä panssarilla. Missään ei näkyvää, jatkuvaa vuotoa ole, joten tuo on kertynyt hiljalleen. Panssarissa on kyllä muutamia jälkiä, että on ottanut kiinni öljypohjaan. Tällä hetkellä veikkaan, että öljykertymä on huohottimesta. Sille ei ole omaa säilöä, vain letku alaspäin panssarin päälle. Jäähdytinneste on selkeästi alavesiletkun lähdön juuresta, sieltä tuntuu välillä tippuvan muutama tippa.
Mutta siihen ne "vauriot" jäävätkin. Pyöränkulmat täytyy tarkistuttaa, ne tuntuu vähän muuttuneen sitten viime tarkistuksen... Toinen takaiskari tuntuu olevan vähän jumissa, mut eiköhän sekin tuosta tokene. Hanttarin takaovi ei aukea, sille tapahtui jotain jo Orimattilassa, hanttarin etuoven sisäkahva hajoaa joka kisassa... ehkä ne tarttis kattoa parempaan kuntoon. Roiskeläpät on autoon laitettava, sen verta viime syksystä opin.
Sit toki ois nää mitä jäi syystauolla tekemättä, pakoputkisto ja vaihteensiirto. Voi olla että jäävät nytkin tekemättä... Nii ja tietysti traileriin tarttee vaihtaa kesärenkaat, kilpuriin ne jo vaihdoin.
Kesäkauden kilpailuohjelmaa olen jo vähän mietiskellyt, ainakin sen verran että aloitus tulisi olemaan siellä missä viime vuonnakin...

torstai 22. maaliskuuta 2012

Kevättä kohti

Ompas taas tää inspiraatio kovasti hukassa. Toki on tässä välissä sairasteltukkin, mut se on sivuseikka.
Mutta kävin tänään kääntymässä tallilla, sen verta katselemassa että

A) Sinne pääsee taas sisään irroittamatta ovea
B) Kaikki on sulanutta
C) Mistä ihmeestä koko auton päälle on tullut neulasia???

Pihalta tuli vastaan iloinen yllätyskin, 7mm lenkkiavain. Aivan minähän semmoisen tuossa talvella hukkasin. Yllättävän hyvin säilynyt pihassa...
Nooh jos huomenna sais vaikka nastat alta poies ja vaikkapa keulaa purettua vaurioiden tarkastamiseksi...

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Olihan tätä jo odotettukkin

Eilen oli sitten talvikauden päätös Häijäässä. Aamupäivän aikana ei mitään erikoista, mitä nyt järjestäjien aikataulu tuntui melko päättömältä. Ensiksi kauhea kiire ja sitten pari tuntia tyhjää...
Kisassa ajettiin samaa tietä 3 kertaa, tienä toimi "legendaarinen" Perämaa.
EK 1:
Sujuu ihan ok, 3km paikkeilla oleva pelto oikea tulee melko reippaasti tauluun. Tuloksena liippi jonka oikenemista en edes itse meinannut uskoa. Vähän eteen päin niin tultiin kuvan mutkayhdistelmään, jossa myöskin meinasin väkisin saada auton ulos. Vielä kädet riitti ja loppu varmasti maaliin. Tuloksena 2. hitain luokassa.
EK 2:
Koko alkupätkä odotetaan tuota liippipaikkaa, että missäs se taas olikaan. Muilta osin pätkä tulee ihan mukavasti, mutta 500m ennen maalia tulee napattua vähän liian läheltä sisäreunaa ja penkka nappaa autoon kiinni. Tuloksena 130 astetta ympäri ja perä edellä vastapuolen penkasta läpi. Se oli siis urani ensimmäinen rehellinen ulosajo, ennusmerkkejä tästä on kyllä jo pidemmän aikaa ollut. Paikalla on kymmenkunta ihmistä jotka saavat meidät takaisin tielle n. 1,5 minuutin aikahäviöllä. Kytkinkin toki rupeaa moisesta sauhuamaan, mutta maaliin ajellaan.
Huollossa tarkistetaan että kaikki ok, lunta on joka puolella mut haitanneeko tuo...
EK 3:
Nyt ajellaan sitten tosi varovasti, ihan pelkässä urassa koko pätkä. Jälkeenpäin kun katsoo niin vauhdillisesti mennään monessa kohtaa paljon hiljempaa mitä edellisillä kierroksilla, mutta maaliin ajelu ainoana tavoitteena olikin tässä vaiheessa. Pätkäaika silti luokan 2. hitain eikä hitain.

2 vuotta sitten minulla oli vain kori, kasa osia ja 1 rallikilpailu kuskin paikalla. Nyt minulla on kilpuri, 1 nousupiste ja takana jo 8 rallia kuskina. Välissä on ollut useita riemun hetkiä ja täydellisiä vitutuksen hetkiäkin. Nyt useampi jo kyselee, että koskas vaihtuu isompaan autoon. Miksi pitäisi vaihtaa isompaan? Tällä autolla minulla on varaa ajaa juuri niin paljon kuin haluan, kun ei tarvitse joka kisan jälkeen remonttia tehdä. Renkaat eivät kulu, niin niitäkään ei tarvitse koko aikaa olla ostamassa (4 rallia nyt takana noilla käytetyillä Misukoilla, en ole huomannut niissä mitään muutosta...). Ja jos jotain hajoaa, niin vakio-osia saa aina kohtuu edullisesti. Toki tekisihän sitä mieli vähän enempi saada puhtia tähän autoon, vakiokoneessa kun on ehkä ne 70 hevosvoimaa.
Auton laitoin tänään seisontaan, kevättä varten täytyy tarkistella monia paikkoja ja uusia joitain osia, esim. vesiletkut näyttävät siltä että kaipaavat uusintaa...

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Palkinnot kotio!

Siinä se nyt on, elämäni ensimmäinen palkinto. Luokkavoitosta, Raision Rallispeciaalissa. Eipä tuntunut ihan realistiselta vielä eilen...
Lauantaina kun kaivelin tallin ovia auki niin hakkailin jäitä poies jollain löytyneellä raudan kappaleella. Noh, kuten arvata saattaa ei selkäni tästä oikeen pitänyt... Mutta ei se ihan totaalijumitukseenkaan mennyt, joten päätin että Panacodia ja Buranaa nassuun, tavarat kyytiin ja auto kärrylle.
Aamulla olotila ihan kohtuullinen, joten nokka kohti Raisioa. Paikan päällä radan kiertely, olihan tuo todellakin hieman muuttunut siitä kun kaksi vuotta sitten kävin ajelemassa elämäni ensimmäisen rallin täällä... Mutta parempaan ja ajettavampaan suuntaan.
EK 1:
Melko jäinen lähtöpaikka meinaa jättää Skodan lähtöviivalle, mutta pikkuhiljaa se siitä etenee... Ensimmäiseen kurviin jossa sitten käydään ihan heti penkassa, on meinaa pikkase liukasta... Loppu kierros menee liukastellessa, tuloksena silti luokkapohjat, hulppealla 0,5 sekunnin erolla.
EK 2:
Nyt pito on jo huomattavasti parempi ja meno sen mukaista. Kunnes 300m ennen maalia olevassa risteyksessä tullaan melkosella liipillä ja kässärin avustuksella spinnataan. Noh pakkia päälle ja meno jatkukoon, tässä kohtaa ajattelin voittohaaveiden menneen, aikaa kun meni ainakin noin 10 sekuntia. Vaan mitä vielä, 7,1 sekuntia tuli takkiin... pakkohan sitä ois vielä sitten koittaa...
EK 3:
Nyt vaihdetaan ajosuuntaa, hieman ehkä varoen, mutta ihan mukavasti. Tuloksena pohjat, 4,3 sekunnilla, joten viimeiselle olisi enää kirittävää 2,3 sekunttia...
EK 4:
Lähdössä päätetään, että tuohan ero ajetaan kiinni. Erittäin puhtaasti ja "kiskoja pitkin" tullaan. Puskakellolla kellotettiin pari sekuntia paremmin mitä edellinen. Näin on ja se riittää! Pohjat 4,5 sekunnilla ja voitto 2,2 sekunnin erolla!

Palkintojen jaosta muisto mukaan ja hyvillä mielen kotimatkalle, auto vaikuttaisi yhä täysin ehjältä. Eikun nesteiden tarkistus ja pultit kireelle. Lauantaina mennään taas... toivottavasti.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Homma haisee

Kilpuria koitin mennä viikolla hieman tuossa maantiellä, että toimiihan nyt se myös ajossa. Ja toimiihan se, melkeempä paremmin mitä ennen. Ei pauku bensat edes moottorijarrulla enään, tais olla virrat hieman vähissä aiemmin...
Mutta kyllä se kytkinkin haisee, tosin lähinnä vain kun seisoo paikallaan. Se ei kyllä luista yhtään, joten siinä mielessä on hyvä tilanne. En nyt tässä kelissä sitä rupea vaihtamaan. Sen lisäksi ajattelin koittaa metsästää sinne sintterilevyn, jos semmoisen suinkin vaan jostain saa...
Kytkintä uhmaten päätin kuitenkin jatkaa kautta sitten kahdella kisalla vielä, et tarttis vielä n. 40ek-km kestää...

lauantai 18. helmikuuta 2012

Ei hyvää päivää...

Kävin sitten purkamassa vanhan päävirtakatkaisijan ja sieltä paljastui kyllä melkoinen pommiviritys...
Kuten kuvasta näkee, on katkaisijaa jouduttu "modifioimaan" jotta se on mahtunut paikallensa. Olisikohan kannattanut jättää niitä turhia kytkimiä pois jotta olisi mahtunut ilman leikkamista... Toisekseen katkaisijan kytkentä oli aivan käsittämätön, aivan kun olisi vain katsottu et puolet johdoista toiseen napaan ja loput toiseen. Ei kai sen nyt ihan niin pitäisi olla? Loppujen lopuksi katkaisija on mennyt selkeästi oikosulkuun ja ruvennut sulattamaan itseänsä, tietysti sitä auttoi myös ilman liittimiä liitetyt johdot... Melko turvallista.
Vaihdoin sinne nyt sitten uuden tilalle, samalla uusin vähän liittimiä ja johdotuksia. Kumma juttu, että startti rupesi pyörimään kuin normaalissa autossa ja käyntiäänikin taas muuttui... Mutta sähkölaitteet tuntuisivat toimivan, ainoa minkä sain pimeäksi oli tuo hieno öljypainemittari, se mitä ei muutenkaan siinä edes tarttis olla... Täytyy kyllä joku päivä koittaa ajaa vähän ettei tuu mitään johtojen lämpenemisiä ilmi.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Onnistumisia ja pikkuvikoja

Eilen kävin sitten Nurmijärvellä ajelemassa pienoisrallin, päädyin tähän ratkaisuun sen sijaan että osallistuisin seuraavaan SM-sarjan kilpailuun Oulussa. Autoon oli lisätty pakkasnestettä ja bensaa viime kisan jäljiltä. Aamulla ei mitään erikoista missään, joten eikun matkaan.
EK 1:
Ensimmäinen paniikki tulee pätkän lähdössä, kun meinaa tulla kiire laittaa varusteita paikallensa. Komeasti ajallaan kaikki saadaan kumminkin paikkaansa ja päästään lähtemään. Pätkähän oli tehty Nurmijärven Golf-keskuksen ympäristöön, mutta oli yllättävän mukava ajettava! Ei mitään täysin hidasta syheröä, mutta monipuolista tietä. Tuloksena yllättävä luokan 7. sija (13 starttas!).
EK 2:
Sitten päästiinkin "oikeelle tielle", melko leveetä latua mutta ihan mukavaa sellaista. Huippunopeudessa kun otetaan turpiin niin se näkyy pätkäsijoituksessa, 10.
Tämän jälkeen oli pikainen tauko, jossa huoltomies tulee ensimmäisenä at-jonoon toteamaan: "sitähän on oikeen kilpaa ruvettu ajamaan". Oltiin hieman hämillämme kun ei oltu autossa tuloksia siihen asti seurattu, oltiin peräti kuudennella sijalla! Kakkosen at-jonossa oltiin huomattu pikkuvika, lasinpyyhkijät ei toimi. No minähän olin taas polttanut niistä sulakkeen, helppo juttu korjata. Sehän olikin sitten ainoa asia mitä tauolla tehtiin...
EK 3:
Edellisen maalissa meille oli huikattu, että tämä pätkä olisi melko isoa tietä. Ja niin se olikin. Pitkät matkat mentiin niin kovaa kuin auto vaan kulkee, eli alle moottoritienopeutta. Tätä sitten koitin luonnollisesti paikata ajamalla mutkissa kovempaa, muutama liippi tästä syystä syntyi. Tuloksena pätkän 9. sija.
EK 4:
Viimeinen oli sitten päivän pisin. Tosin sinne pääseminen oli tuuri kauppaa. Siirtymällä risteykseen rullatessa kytkin pohjassa auto sammui. Se teki saman myös pätkän jonoon mentäessä, jolloin käynnistäminen rupesikin olemaan jo hankalaa. Kipinät sinkoilivat päävirtakatkasijasta, mutta kyllä se vaan lähti vielä käyntiin. Sitten alkoikin kova taistelu että saatiin pidettyä auto käynnissä, liikkeessä ja paikallaan. Tuli jäätyä tyhmänä ylämäkeen seisomaan kytkimen varassa... Mutta lähtöviivalle selvittiin.
Pätkän alussahan kävi sitten ilmi, että kytkin luistaa isoilla vaihteilla kun oli tietysti hieman lämmennyt... Onneksi parin kilometrin päästä se rupesi pitämään, mutta minulle taisi tulla pieni tappomieliala siitä. Tosin se tappo oli lähellä koneelle, sen verta pitkiä matkoja mentiin taas niin paljon kuin auto jaksoi vaan kulkea. Toisaalta sitten oli taas kerran se yksi kurvi muutaman kilometrin suoran jälkeen joka kääntyikin hieman enemmän... Mutta kuten kuvasta näette, hyvin se siihen taittui. Aika 8. nopein.
Takaisin kilpailukeskukseenkin selvittiin ja lopputuloksissa sija oli kahdeksas. Omasta mielestäni ehkä ajamistani kisoista paras, uskalsi ajaa niinkuin tuota vähän pitäisikin ajaa. Nyt on jopa niin pelottava ajatus, että kaipaisi lisää tehoa...

Mutta kaikessa hyvässä on varjopuolensakkin, trailerille ajaessa paljastui vaurioita. Nimittäin pakkivalot jäivät päälle vaikka virrat oli käännetty pois sekä avaimesta että päävirtakatkasijasta. Tänään menin sitten koittamaan ja kyllä, Skodassa on tällä hetkellä koko ajan päävirta päällä. Eli katkaisija on ainakin rikki, tiedä mitä muuta sitten vielä... Käynnistäminen kun on muuttunut ajan myötä hankalemmaksi, startti kun ei tunnu kunnolla pyörivän. Voi olla että selviän vain katkasijan uusimisella, mutta kaiken varalta päätin etten lähde jatkamaan kilpailukautta sprinttiin ensi viikolla. Katselee mielummin ajan kanssa varmaksi tuon sähköpuolen. Mutta ehkä vielä talvella yksi kisa ajellaan...

PS. Galleriassa olevat videot eivät näemmä toimi sivuilla, eli ne pitää ladata omalle koneelle jotta saa äänet kuuluviin. Lataaminen onnistuu kuvan oikeessa alanurkassa olevaa nappia painamalla.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kukkapuska!

Lauantaina oli sitten se SM-sarjan avauskilpailu Orimattilassa. Valmistautuminen meni melko viime tippaan, siviilipyörissä ei tietenkään pysynyt ilma ja kaikkea muuta pientä oli vielä viimeisinä päivinä. Eikä tuo pakkanen ainakaan helpottanut asiaa. Huoltoautossa kun ei ole minkään valtakunnan moottorinlämmitystä, mutta niin vain lähti -28 lämpötilassa käyntiin joten matka saattoi alkaa...
Kisapaikalla ensimmäinen jännitys oli, että lähtisikö Skoda käymään. Ja sehän lähti liki ensiyrittämällä ilman mitään murheita! Onse vaan ihme laite... Kilpailupaikalla ja katsastuksessa ei mitään ihmeellistä, ainoastaan meinas olla vähän kiirettä kun katsastus eteni melko hitaasti... Mitattiin muuten ensimmäisen kerran äänet, 94dB oli tulos eli sopiva.
EK 1:
Erittäin vaihtelevaa tietä, muutamia pikku paikkoja. Ajo sujuu... varoen, melkoista hakemista että paljonko sitä uskaltaa renkaisiin luottaa ja et millähän vaihteella sitä kuuluis missäkin kohtaa ajella. Tuloksena luokan viimeinen.
EK 2:
Leveää lentokenttää, täydellistä myrkkyä siis. Siihen vielä päälle vähän varovaisuutta niin viimeinen sija on tosiasia. Skodassa oli huippuja vain 115km/h...
Tämän jälkeen oli tauko, jossa muutaman kerran kyllä muistutetaan että millä sijalla ollaan ja että nainenkin on edellä (Hienoa Netta!). Nooh mittarista vähän bensaa ja seuraavalle.
EK 3:
Jälleen aika vaihtelevaa latua, vähän rupeaa jo ajamisen juonesta saamaan kiinni. Tuloksena tokavika.
EK 4:
Erittäin vaihtelevaa tietä, pari pikku tilannetta mahtuu jo joukkoon ja muitakin sähellyksiä ihan tarpeeksi. Eroa tulee kärkeen paljon, mutta luokassa jää taas yksi taakse.
EK 5:
Pääasiassa isoa tietä, mikä on vaan myrkkyä. Ekaan kurviin tosin koitan väkisin suorittaa sisäimun, mutta omin voimin tullaan takaisin tielle. Sijoitus tuttu ja turvallinen tokavika.
EK 6:
Päivän lyhin pätkä, mutta suurin tilanne saadaan täällä. Takapiikkin jo taas "perinteisesti" ylikovaa, mutta maalissa se todellinen liippi sitten saadaan aikaiseksi. Auto jo ennen kurvia vähän linkkuun ja komeasti selvitään. Jälleen tokavika.
Tästä sitten maaliin, jossa jäädään odottelemaan ennen "maalilavaa". Syykin selviää vähän ajan päästä, kun viitotaan ajamaan vasempaan reunaan. Tulimme luokassa kolmanneksi ja täten piti osallistua podium sermoniaan! Voi pojat, eihä me hävitty kuin 5,5 minuuttia voittajalle! Oli meinaan melko kummallinen fiilis siinä olla kukitettavana... Muutenkin aika erikoista olla haasteltavana lähdössä, maalissa ja tauolla, mut tää on sitä SM-touhua...

Tänään kävin vaihtamassa autoon taas siviilipyörät alle ja kattelemassa muutamia pikkujuttuja jo valmiiksi, kilpailukausi kun jatkuu jo tulevana lauantaina...

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Vitonen korkattu

Pakoputki on taas kiristetty paikallensa (muttei vaihdettu), siviilipyörät alla, ja niissä on myös vähän ilmaa, joten kävin tuossa maantiellä koittamassa. Nuo siirtopyörät kun ei kovin häävissä kunnossa ole, niin ei se mikään maailman mukavin kokemus ollut. Mutta viitosvaihde on toimiva, se oli pääasia mitä pitikin testata. Ja samalla kävi ilmi että laatikko taitaa olla melko suorahampainen, ainakin meteli autossa on sen mukainen...
Pientä orastavaa sähköhäikkääkin ilmeni, se tosin voi olla täysin tuosta pakkasesta johtuvaa että nuo mittariston merkkivalot rupesivat elämään täysin omaa elämäänsä. Toki jos tuonne mahtuisi sorkkimaan, niin vois tarkastaa että onhan liittimet kunnolla kiinni...
Huomenna auto päiväksi lämpimään talliin ja pieniä teippaushommia on ohjelmassa.

tiistai 31. tammikuuta 2012

Oishan sitä voinu...

Viikonloppuna kaivoin trailerin esiin. Sen olisi toki voinut vaikkapa suojata ettei olisi tarvinnut kaivaa sitä pariakymmentä senttiä lunta mitä sitä ympäröi. Ja myöskin ois voinu vaihtaa ne renkaatkin jo ennen lumien tuloa. Sekin ois ollu kiva että ois voinu olla laittamatta sen käsijarrun päälle...
Eli käytännössä trailerihan oli jäätynyt maahan, toinen rummuista jäätynyt lukkoon ja kärryn talvipyörät jäätyneenä lumen joukossa. Nooh traktorilla sitä sai siirrettyä talliin sulamaan ja sitten saikin jo renkaat vaihdettua. Jarrukin sitten aukesi, mutta käsijarru ei sitten ilman purkua auennut. Saipa siihenkin sitten yhden illan uhrattua...
Kilpurille ei ole tehty käytännössä mitään, pohjapanssarin laitoin takaisin paikallensa ja auton takaisin tieliikennekäyttöön niin voipi käydä tuossa maantielläkin koittamassa... vaikka sitä viitosvaihdetta.
Kilpailusuunitelma on nyt talvelle lyöty tavallaan lukkoon, sisältäen neljä kisaa, joista kolme seuraavan kolmen viikon aikana...

perjantai 27. tammikuuta 2012

Purku ja uudelleenkasaus

Se riitti, nyt vetari on kunnolla kiinni ja kasassa, siinä ei ole väljyyttä ja autokin liikkuu (ja siinä sivussa katos muutama erikoinen sivuäänikin...).
Täten vois melko varmasti arvata, että olen saanut sen osittain pois paikoiltaan kun asentelin tuon laatikon paikalleen, koska ne epämääräiset sivuäänet alkoivat siinä kohtaa. Ja tosiaan, sieltä puuttui myös tuo seegerirengas mikä tietysti mahdollistaa tuon sivuttaisliikkeen.

torstai 26. tammikuuta 2012

Riemun kiljahduksista täydelliseen vitutukseen

Ehkä otsikostakin voi jo arvata, että ajelin tänään testiä. Ja että miten ne testit päättyivät...
Mutta jos aloitetaan niistä riemun kiljahduksista. VÄLITETTY LAATIKKO ON JUMALAINEN! Sehä on ihan eri auto nyt. Tarttee melkeen opetella ajotyyli uusiksi. Lumella ajaminenkaan ei ihan kammottavalta tuntunut, onhan se toki melko liukasta kun oli irtolunta ja huonommat nastat alla.
Täydellinen vitutus koitti sitten vajaan 4km ajamisen jälkeen, veto loppui. Osasin toisaalta vähän odottaa sitä, että vetonivel pettäisi kuskin puolelta, sitä kun ei vielä ole uusittu. Vaan mitäpä sieltä paljastuikaan, kartturin puolen vetari oli tullut vetonivelestä ulos??? Mikään tässä ei nyt täsmää, mitenkään en keski miten näin voi käydä ja kisaan on viikko aikaa. Purin ja kasasin vetonivelen uudestaan ja auto oli taas ajokuntoinen. Mutta uskaltaako siihen nyt luottaa? Hyviä ideoita ja neuvoja otetaan vastaan! Videoa löytyy gallerian puolelta.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Checklist versio 4.0

Vihdoinkin sain tuon patteriston täysin valmiiksi, eihän siihen mennytkään kuin reilu 4kk aikaa... Suuntaus on vielä siihen tekemättä, mutta eiköhän sekin muisteta tehdä kun testiä ajetaan. Nyt pääsee vihdoin muiden kohteiden kimppuun, päällimäisenä ehkä tuo takapöntön vaihtaminen. Laatikosta kun kaikki vaihteet löytyy nykyiselläkin siirtomekanismilla, mutta jos suinkin kerkeän niin sitäkin vilkaisen.
Kisaan ilmoittautuminen päättyy tänään ja näyttää siltä, että luokkaan tulee kuin tuleekin tarpeeksi väkeä jotta pysyttäisin omana luokkana. Se olisi noin kilvanajon kannalta suotavaa...

TO-DO:
- Öljynvaihto koneeseen
- Ilmanputsarin puhdistus
- Bensansuodattimen vaihto
- Vaihdelaatikon vaihto
- Öljykorkin "lukitus"
- Kuskin ovenkahvan toimivuutta parannettava
- Pari nastarengasta, kun nykyisten laillisuus on hieman siinä ja siinä
- Ne lisävalot...
- Vaihdekepin liikeratojen muokkaus (ottaa ilmeisesti pakoputkeen ainakin kiinni)
- Takapönttö vaihdettava
- Siirtopyörien kunnon varmistus
- Ajettava testiä
- Mittariston valot ? (nämä tuossa yksi päivä toimivat hetken aikaa...)
- Traileriin talvirenkaat alle

On sitä siinä...

PS. Niin kyllä sitä lauantaina käytiin kisa kunnilla läpäisemässä (eikä ollu ees kammottavaa), jopa yhdet ek-pohjat ajettiin kun kilpakumppani ulkoili. Kyllä se auto vaan kipittää hieman eri tahtia mitä oma... Laatikolla lienee suuri vaikutus, kohta sen sitten itsekkin varmaan huomaan.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Kyllä nyt kelpaa

Siinä sitä ois vähän piikkipyörää, toivottavasti näillä (+ 2:lla jo vanteilla olevilla) selviäis useamman talven. Vaikka kuvassa näyttävätkin uusilta niin ei ne ole, mutta hyväkuntoiset kyllä nuo aluvanteilla olevat on. Muut neljä ovatkin sitten sopivia lähinnä treenaamiseen...
Koitin tänään tehdä valokiinnikkeet loppuun, mutta tuli pieniä esteitä vastaan, puskuria ei tahdo saada takaisin paikalleen. Täytyy vähän tehä uudelleen suunnittelua... Mut mikään muu ei enää estä testaamista, joten eiköhän sitä ens viikolla keretä...
Onse muuten kumma kuinka paljon sitä jännittää huomista, vaikka useasti aikaisemminkin kyydissä ollut. Saas nähä kuinka "kauheaa" se on sitten ajon aikana...

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

We have lighten up!

Siinä se patteristo sitten on, johdotuksen tekeminen oli melko simppeliä. Sen verta onneksi on noiden kanssa tullut näpräiltyä, että kaikki toimi kerrasta. Hieman laitoin johdoille suojaakin toiselle puolelle niin voisi olla vähän kestävämpää, toisaalta kerran kun johonkin suistutaan niin patteristo lienee siinä... Onko sekään sitten kauhea harmi? No ei, sen verta paljon tuohon tuli noita turhia reikiä tehtyä ja maalipintakin onnistui niin loistavasti (kuvista näkyy molemmat)...

Valot tarttis sitte tietty säätää jonnekkin ja laittaa vielä tuohon alapuolelle kiinnitys niin pysyisivät edes suurinpiirtein paikallansa ajon aikana. Ja jotta vois testata niin tarttis olla vanteilla niitä renkaita... Mutta muutenhan tää rupee näyttämään hyvältä.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Kauden avaus lähenee...

Reilu kaks viikkoa ja viivalla pitäis olla. Ja minä en ole tehnyt mitään asian eteen... Näillä aatoksilla päätin, että tänä aamuna tehdään jotain ja sainkin aikaiseksi sen että nuo valot ovat nyt kiinni kotelossa. Johdotukset on vielä tekemättä mutta niiden pitäis olla ihan piece of cake.

Tosin tämäkin kausi tullaan avaamaan (taino viime viikonloppuna oltiin järjestelypuolella) kilpai- lemisen osalta kartturin penkiltä jo tulevana lauantaina. Onneksi sentään auto on tuttu ja turvallinen Favorit... Katotaan miltä tuntuu kartturointi kun on muutaman rallin nyt itsekkin jo ajanut.

PS. Kovin se talvi taitaa nyt tulla, koko aamun tullut lunta vain lisää...

perjantai 6. tammikuuta 2012

Elossa ollaan

Takaisin on Suomeen taas selvitty vaan laiskuus ei oo minnekkään kadonnut. Tänään kävin tallilla sen verta että pistin auton käymään ja koitin tutkailla edes vähän eteenpäin tuota valokoteloa. Lähinnä ostoslistaa siinä tuli kylläkin kerättyä...
Eipä se talvikaan oikeen ole vielä tullut, sentään pakkasta tuntuu olevan mutta lunta ei ole kuin siellä täällä. Testaaminen kun olisi ehkä ihan hyvä ajatus, piikeillä olen Skodan kanssa ajanut n. 1km, laatikon kanssa en metriäkään. Voisi olla melko shokki ensimmäisen kisan ykköspätkä...
Mutta toisaalta se ensimmäinen kisakin on vielä täysin avoin. Näillä näkymin taidan kallistua kilpailuiden osalta starttaamaan kauden vasta SM-avauksessa Orimattilassa.

PS. Uuden vuoden kunniaksi vähän uutta ilmettä...